Kylähyvinvointi ja palvelut

Mitä kylähyvinvointiin kuuluu?

Kylähyvinvointi on paikallisyhteisön hyvinvointia: sitä että sinä ja minä voimme hyvin yksilöinä, mutta myös sitä, että me molemmat ja muut yhteisön jäsenet voimme hyvin yhdessä. Kylähyvinvointi on yksilöistä koostuvan yhteisön hyvinvointia, jota voidaan tukea eri toimijoitten yhteistyön kautta. Toimijoina voivat olla yksilöiden lisäksi niin järjestöt ja yhdistykset kuin viranomaistoimijat. Kylähyvinvoinnin osia ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, osallisuus, kyläturvallisuus, toimivat lähipalvelut, kylätoiminta, terveyden edistäminen, toimiva kylätalo, kylätalous, kylän kulttuuritapahtumat ja viihtyisä kyläympäristö. Kylähyvinvointia on se, että kylätalon portaat ovat kunnossa, kylässä ollaan ylpeitä omasta kylästä, kyläläiset tuntevat toisensa, apua arjen askareisiin on saatavilla ja säännöllisesti tarvittavat palvelut ovat saavutettavissa.

Kylätoiminnassa kuten muussakin yhdistystoiminnassa on tärkeää huolehtia yhdistystoimijoiden jaksamisesta. Aktiivitoimijoita voidaan tukea erilaisten koulutusten ja kurssien avulla sekä kehittämällä yhdistyksen sisäistä työnjakoa. Lisävoimaa yhdistystoimintaan saadaan yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa.

Hyvinvoinnin paloja: paikallisyhteisön hyvinvointi kylähyvinvointina.

 

Vinkkejä toimintaan

Monenlaisia toimia ja käytäntöjä on olemassa kylätoiminnan aktivoimiseen ja kylähyvinvoinnin parantamiseen. Vinkkejä ja oppeja oman kylän toimintaan voi lukea mm. alla olevista Kylähyvinvointi -julkaisuista. Raportit on koottu JAKE -Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishankkeessa. 

Kylähyvinvointi - toimintamalleja

 

Palvelut kylillä

Useimpien Pohjois-Karjalan alueen  kylien kehitys on viime vuosikymmeninä seurannut maaseudun yleistä kehityskulkua Suomessa. Väki on vähentynyt, ja monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat keskittyneet taajamiin. Samaan aikaan on kuitenkin monien kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevien aiemmin maaseutumaisten kylien luonne muuttunut yhä enemmän kaupunkimaiseen suuntaan, ja palvelut näiden kohdalla jopa parantuneet.

Monissa kylissä ja paikkakunnilla on harvaan asutun maaseudun palveluiden heikkenemiseen viime vuosina havahduttu, ja kehityskulkua pyritty omin toimenpitein kääntämään. Tavoitteena on usein ollut omien palveluiden turvaaminen ja alueen elinmahdollisuuksien parantaminen. Uusille ajatuksille ja ratkaisuille erityisesti maaseudun palveluiden tuottamiseen onkin tilausta ja hyvien kokemusten voi toivoa leviävän kylästä toiseen.

 

Esimerkkejä kylien palvelujen tuottamisesta Pohjois-Karjalasta

Maisemakylien Vellikello ry.

Maisemakylien Vellikello pyrkii säilyttämään Mönnin ja Selkien kylät elinvoimaisina maaseutukylinä. Yhdistyksen tarkoituksena on mm. edistää ja tukea kylien asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä paikallisuutta. Lisäksi yhdistys ylläpitää perinnepainotteista päiväkotia yhdistyksen omistamissa talossa, Vellikellolassa.

Valopiuha

Rääkkyläläinen Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunta on alueen tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi perustettu yleishyödyllinen yritys. Ideana on tarjota kaikille Rääkkylän alueen talouksille valokuitua hyödyntävä nopea tietoliikenne verkko kohtuullisella hinnalla. Hanke on saanut julkista tukea ja Rääkkylän kunta on ollut vahvasti sitä tukemassa.

 

Julkaisuja

Valokuitua! Verkkorakentamisen ratkaisuja.
Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi-hanke.

Kyläverkkohankkeiden toteuttaminen.
Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke.

Hyvinvointitalkoot – Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluja
Aila-Leena Matthies & Niina Rantamäki toim. (2013) KAMPA -hankkeen julkaisu.

Kolmas sektori maaseutukunnissa
Ritva Pihlaja, (2010) Helsingin yliopisto Rural instituutti, julkaisuja 19