Viikon kylä
Viikon kylä
Syksyllä 2020 Pohjois-Karjalan Kylät ry toteutti Viikon Kylä -kampanjan, jossa nostettiin viikottain esille yksi pohjoiskarjalainen kylä yhdistyksen verkkosivuilla sekä somekanavilla. Kampanjan ideana oli saada kylille näkyvyyttä ja nostetta hyvässä hengessä.
Viikon Kylä -kampanja on toistaiseksi päättynyt.
Sen aikana kierrettiin 12 kylää, joista kirjoitetut jutut ja sosiaalisiin medioihin jaetut Viikon Kylä -videot löydät tältä sivulta. Kampanjan muihin sisältöihin voit tutustua Instagrammissa ja Facebookissa:
https://www.instagram.com/pohjoiskarjalankylat/
https://www.facebook.com/pkkylat/
Suuret kiitokset kaikille kampanjaan osallistuneille kyläläisille hyvin toimineesta yhteistyöstä ja lämpimästä vieraanvaraisuudesta!
Mattisenlahti
Koulu yhdistää sukupolvet Mattisenlahden kylässä
Mattisenlahdentien varressa kylälle tulijaa tervehtii salaman riepottelemalla oksallaan kelomänty. Kyläläisten kesken sitä kutsutaan rahapuuksi, joka tunnetaan myös kylän tunnusmerkkinä.
Revonkylä
Revonkylässä maailmat kohtaavat maitolaiturilla ja ketutkin rokkaavat
Elokuun toisena lauantaina Revonkylän raitilla riittää kulkijoita. Kylän erikoisuutta, tanssilavaa Revonkylän tien varressa, puetaan juhlapukuun. Käynnistymässä on toista kesää peräkkäin ihanimpana ja oudoimpana festivaalina mainostettu Revaska, joka on vuositasolla kyläyhdistyksen näkyvin yhteinen voimanponnistus, hiljentyvän kylän huutomerkki.
Saarivaara
Saarivaarassa nauretaan ja itketään yhdessä
Saarivaaran 26 asukasta vaalii rajavyöhykkeeseen rajoittuvaa kyläänsä koskettavalla ylpeydellä. Nuorisoseura Sarastuksen varapuheenjohtaja Esko Oikarinen liikuttuu kertoessaan, kuinka kylällä asuvalle teatteritaiteilijalle Elena Orlovalle Saarivaara on ulkomaanmatkojen jälkeen paratiisi.
Karhunpää-Kalliojärvi
Karhunpää-Kalliojärvi: aitojen ihmisten ja arvokkaiden maisemien kyläpari
Kyläpari Karhunpää-Kalliojärvi on Pohjois-Karjalan Vuoden kylä 2020. Valinnassa painotettiin erityisesti hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä, joka kyläparista välittyy.
Horsmanaho
Koivuniemen kota on kylätoiminnan keskipiste Horsmanahossa
Kun koulutoiminta Polvijärven Horsmanahossa aikoinaan päättyi, jäivät kylän yhdistykset ilman kokoontumispaikkaa. Kyläläiset halusivat puhaltaa yhteen hiileen ja kunnostaa Koivuniemen venevalkaman, jonne rakennettiin myös grillikota kaikkien kyläläisten käyttöön.
Puu-Juuka
Puu-Juuka esittelee arvokasta rakennusperinnettä
Puu-Juuka on Juuan kirkonkylän vanha keskusta, jonka löydät Juuanjoen, valtatie 6:n sekä Juankoskentien muodostamasta kolmiosta. Puu-Juuka on kohteena kulttuurihistoriallisesti arvokas ja sitä pidetään harvinaisena esimerkkinä menneestä kirkonkylien rakennusperinteestä.
Puntarikoski
Puntarikoskella juotiin nokipannukahvit myrskyssä ja puhuttiin naapuriavusta
Aila-myrsky ei kyennyt pidättelemään sitkeitä Puntarikosken kyläläisiä pitämästä vuosikokoustaan Häikänniemessä syyskuussa. Tuulessa ja sateessa keskusteltiin kyläturvallisuudesta ja poikkeusolojen vaikutuksesta kyläläisten arkeen.
Niinikumpu
Niinikummun kylässä ei unohdeta juuria – yhdessä istutetaan metsälehmuksia ja jaetaan tarinoita...
Niinikummun kylä sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Kiteen taajamasta lounaaseen. Kyläyhdistyksestä kerrotaan, että maastonsa puolesta kylä sijoittuu Vaara-Karjalan ja Järvi-Suomen rajamaille. Kylän korkein paikka Ulriksberg kohoaa yli 100 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Lehtovaara
Lehtovaaran luonnossa ihmisen tehtäväksi jää levähtää
Lehtovaaran kylällä kohtaamme arvokasta työtä seudun retkipoluilla tekevän kyläyhdistyksen ja pääsemme tutustumaan luonnosta nauttimisen mittaviin mahdollisuuksiin. Kyläyhdistyksen hoidossa on kaiken kaikkiaan kymmenkunta erilaista levähdyspaikkaa luonnon ystäviä varten.
Oravisalo-Varpasalo
Rääkkylän saarilla tutun suositusta uskotaan paremmin kuin mainoslausetta...
Rääkkylässä tutustumme pohjoisen Saimaan sisävesisaariin Oravisaloon ja Varpasaloon, jotka tunnetaan järviluonnostaan ja kulttuurielämyksistään. Saarikylillä on yhteinen kyläyhdistys, Saimaan saariston kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on ruohonjuuritason aluekehittämistyö ja tätä kautta alueen elinolojen edistäminen.
Viuruniemi
Vesistörikas Viuruniemi: Porvoossa saatu “historiarokotus” synnytti paluumuuttajassa rakkauden paikallishistoriaa kohtaan
Outokummun Viuruniemessä synnyinkodissaan asuva paluumuuttaja Ulla Kervinen kertoo olleensa historiaorientoitunut lapsesta saakka. Porvoossa vietetyt vuodet lisäsivät ymmärrystä omien juurien ja paikallishistorian tuntemisen merkityksestä.
Värtsilä
Värtsilässä asuva Veijo Mantsinen on toisen polven mehiläishoitaja - puhtaalle luonnontuotteelle riittää kysyntää myös korona-aikana
Veijo Mantsisen isä Kalervo aloitti mehiläistarhauksen Värtsilässä vadelman viljelyn ja lihasikojen hoitamisen ohella vuonna 1983. Mantsinen kertoo olleensa jo nuorena poikana jonkin verran isänsä apuna mehiläispesillä, mutta varsinainen maatalousyrittäjän ura alkoi miehen kohdalla vuosituhannen vaihteessa.