27.10.2020

Rääkkylän saarilla tutun suositusta uskotaan paremmin kuin mainoslausetta: ”kyläläiset ovat paikkakunnan paras käyntikortti”

Rääkkylässä tutustumme pohjoisen Saimaan sisävesisaariin Oravisaloon ja Varpasaloon, jotka tunnetaan järviluonnostaan ja kulttuurielämyksistään. Saarikylillä on yhteinen kyläyhdistys, Saimaan saariston kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on ruohonjuuritason aluekehittämistyö ja tätä kautta alueen elinolojen edistäminen..
Kuva tulossa

 

VIIKON KYLÄ - JUTTU

Rääkkylässä tutustumme pohjoisen Saimaan sisävesisaariin Oravisaloon ja Varpasaloon, jotka tunnetaan järviluonnostaan ja kulttuurielämyksistään. Saarikylillä on yhteinen kyläyhdistys, Saimaan saariston kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on ruohonjuuritason aluekehittämistyö ja tätä kautta alueen elinolojen edistäminen.

 

Kyläyhdistyksen nettisivuilla kerrotaan, että saarilla asuvien ihmisten kanssa tulee helposti tutuksi, mutta saarilta löytyy myös oma rauha sitä etsiville. Ympärivuotisesti Oravisalossa ja Varpasalossa asuu noin 200 asukasta ja luku tuplaantuu kesäisin. Yhteisöllisyydellä on saarilla pitkät perinteet ja yhdessä tekeminen itsestäänselvyys.

 

/

Rääkkylän saarilla järjestettiin lokakuussa toista kertaa Syystulet-tapahtuma, jossa valaistiin taiteilija

Hannes Aleksi Hyvösen Saaristo Trailin levähdysalueille tekemät hirsitaideteokset Pesä (kuvassa)

ja Sotka, sorea lintu. Hyvösen “Quelevala - Kalevala” -sarjan teokset valmistuivat saarille kesäkuussa 2020.

 

Saarilla elää kyläyhdistyksen mukaan myös vahva kulttuuriperintö. Vieraat toivotetaan tervetulleiksi kokemaan, kuinka musiikki ja muut kulttuuririennot ovat osa saarelaisten identiteettiä. Tapahtumien näyttämö, saariston järviluonto rantalehtoineen ja kallioineen, hellii myös luonnossa liikkujia. Oivan mahdollisuuden saariluontoon tutustumiseen tarjoavat alueen retkeily- ja pyöräilyreitit. Rääkkylän kirkonkylän palvelut ovat varttitunnin päässä.

 

Verkkareita ei ihmetellä

 

Saimaan Saariston kehittämisyhdistyksen sihteeri-tiedottaja Sari Hirvonen asuu lapsuudenkodissaan Varpasalossa. Paikan arvon ymmärtää Sarin mukaan entistä enemmän vanhetessaan.

 

”Kaipaan rauhaa, ja täällä luonto ja järvi ovat lähellä. Omaa tekemistä ja jaksamista pystyy paremmin rytmittämään. Erilaiset projektit ovat kausiluonteisia ja intensiivisiä. Välillä täytyy myös levätä ja täällä se onnistuu.”

 

Lähellä ovat myös tarvittavat palvelut, kuten terveyskeskus ja apteekki. Kerran viikossa kivenheiton päässä pysähtyvässä kauppa-autossa ihastuttaa, että yrittäjä kerää myyntiin paikallisia tuotteita.

 

”Terveyskeskukseen olen päässyt melkein poikkeuksetta samana päivänä parin tunnin sisään soittamisesta. Joskus niinkin nopeasti, että on pitänyt pyytää lisäaikaa, että ehtii.”

 

Saimaan saariston kehittämisyhdistyksen sihteeri-tiedottajalle Sari Hirvoselle parhaita asioita saarilla ovat luonto ja yhteisöllisyys.

”Kylä on tuttu. Virttyneissä verkkareissa kulkemista ei ihmettele kukaan. On hyvä hengittää, kun voi olla oma itsensä.”


Yhteisöllisyys on saarilla tiivistä ja sitä selittänee osaltaan syrjäinen sijainti. Lossiyhteys Varpasaloon perustettiin 1950-luvulla ja silta rakennettiin vuonna 2000. Asiat on pitänyt tehdä itse ja yhdessä.

 

”Se asenne näkyy edelleen jälkipolvissa tänäkin päivänä. On totuttu siihen, että muuten ei tapahdu, ellei itse tee.”

 

Kaikki lähtee ihmisistä

 

Ajankohtaisissa asioissa aloitteita kyläyhdistyksen kokouksiin voivat tehdä hallituksen jäsenten lisäksi myös kyläläiset. Näin lähti käyntiin mm. merkittävä vesistökunnostushanke, johon yksi kyläläisistä tarttui ja vei asian kokoukseen esiteltäväksi.

 

Yhdistyksen sihteeri-tiedottajana Sarin tehtäviin lukeutuu myös kotisivujen päivittäminen ja sosiaalisten median kanavien Facebookin ja Instagramin ylläpito. Verkkosivut ovat osa kyläyhdistyksen vuosina 2013-2014 hallinnoimaa imagonrakentamishanketta, jonka avulla saarille luotiin oma visuaalinen ilme ja logo.

 

Verkkosivujen suunnittelu aloitettiin kyläläisten kuulemisella. Kyläkokouksessa jokainen sai kirjoittaa lapulle kolme saarikyliä parhaiten kuvaavaa asiaa. Lisäksi tehtiin kierros, jossa halukkaat saivat kertoa oman positiivisen kokemuksensa ja ajatuksensa saarielämästä.

 

”Herkistyin monen liikutuksesta. Ikäihmisten lämpöiset ajatukset omasta kotikylästä olivat koskettavia. Nämä loivat pohjan visuaaliselle ilmeelle.”
 

 

Verkkosivujen lisäksi imagohankkeen yhteydessä valmistettiin mm. tienvarsikylttejä, käyntikortteja, t-paitoja ja palvelukarttataulu levähdys- ja pysäköintialueelle kolmella kielellä. Logon ja visuaalisen ilmeen haluttiin näkyvän kaikkialla.

 

”Verkkosivujen tarkoitus ei ole pelkästään ulkoinen markkinointi, vaan myös sisäinen tiedottaminen. Moni ei tunne oman kylänsä yrityksiä ja mahdollisuuksia. Mitä paremmin ne itse tunnetaan ja sisäistetään, sitä paremmin tieto liikkuu ulospäin.”

 

Paikkakunnan paras käyntikortti ovat Sarin mukaan kyläläiset itse. Tutun suositusta uskotaan paremmin kuin mainoslauseita. Yhteistyön kannalta hyvä viestintä on saarikylillä merkittävässä roolissa. Kyläpostitusringissä sähköpostiosoitteita on reilut sata.

 

”Meneillään olevista projekteista tai muista aiheista, jotka koskettavat koko yhteisöä on hyvä tiedottaa jo alkuvaiheessa. Moni asia ehtii matkan varrella kuulopuheissa vääristyä, ellei oikeaa tietoa jaa heti ja aktiivisesti.”

 

Teksti: Jonna Nupponen

Kuvat: Samuli Longi

Katso myös YouTubesta: Viikon Kylä: Oravisalo - Varpasalo