Koulu yhdistää sukupolvet Mattisenlahden kylässä

VIIKON KYLÄ -JUTTU

Mattisenlahdentien varressa kylälle tulijaa tervehtii salaman riepottelemalla oksallaan kelomänty. Kyläläisten kesken sitä kutsutaan rahapuuksi, joka tunnetaan myös kylän tunnusmerkkinä. Liperiin, Pyhäselän rannalle asettuu vireä, 350 asukkaan Mattisenlahden kylä, jonka sydäminä sykkivät Puromatti-kylätalo ja kyläkoulu. Kyläläiset ovat luoneet kylästä Citynomadi –sovelluksella reittiesittelyn, joka on katsottavissa Citynomadissa sekä Avoimien kylien kartalla osoitteessa www.avoimetkylat.fi.

Mattisenlahden kylän tunnusmerkkinä toimiva rahapuu on painettu myös Mattisenlahti-Puromäki

–kyläyhdistyksen logoon.

Puumerkkejä potkukelkalla

Mattisenlahden kyläkoulussa on alkavana koulusyksynä 57 oppilasta. Koulunjohtaja Susanna Federley opettaa heitä jo toisessa polvessa; pulpeteissa istuivat aikoinaan nykyisten oppilaiden vanhemmat. Kyläkoulu on Federleyn mukaan vahvasti yhteisöllinen, turvallinen ja kotoisa kasvupaikka, jossa pyritään korostamaan hyvää yhteishenkeä ja erilaisuuden hyväksymistä. Asioita tehdään koko koulun voimin ja eri-ikäiset oppilaat toimivat usein monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa yhdessä.

Erilaiset kylätoimijat, kuten Martat ja kyläyhdistys, ovat koululle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Paikalliset yrittäjät ovat tarjonneet koululle tutustumiskäyntejä ja myös esimerkiksi rahallista tukea retkirahastoon ostamalla vanhempainneuvoston tekemästä kalenterista mainospaikkoja. Kyläkoulu on arvokas osoitus rahapuun kaltaisesta sitkeydestä ja kyläläisten halusta puhaltaa yhteen hiileen lakkautusuhkienkin alla. Kerran talviaikaan nimiä adressiin kerättiin kulkemalla potkukelkalla talosta toiseen.

Kerrostalot vaihtuvat kauriisiin

Katja Kinnusen kuopus Daniel aloittaa syksyllä Mattisenlahden koulussa esikoulun. Kokemus kyläkoulun tarjoamasta yhteisöllisyydestä on Kinnuselle merkityksellinen. Pieni kouluyksikkö muodostaa yhden suuren perheen: kaikki tuntevat toisensa ja lapset ovat kavereita keskenään luokasta riippumatta. Kinnunen pääsi toteuttamaan lapsuudenhaaveensa maalla asumisesta aikuisiässä. Luonto on toiminut myös tärkeänä vastapainona hektiselle työlle.

 Esikoululaisille Roope Tynille (edessä) ja Daniel Kinnuselle kyläkoulua ympäröivä luonto

tarjoaa eväät mielikuvituksen siivittämään leikkiin.

Sittemmin bisneselämä ja lentokoneet ovat jääneet ja nykyisin Kinnunen toimii hoiva-alan yrittäjänä Ylämyllyllä. Hänen harras toive on, että kyliä kehitettäisiin siten, että vireä elämä turvattaisiin myös asfalttiteiden ja kerrostalojen ulkopuolella. Ihmisten hakeutumista maaseudulle etäyhteyksien päähän voisi tukea kyläkoulun säilyttämisen lisäksi esimerkiksi yrityselämän synnyttämisellä. Koronakevät jos mikään antoi näytön etätyön tarpeesta.

Eveliina Salomaan perheelle kyläkoulu oli muuton syy Mattisenlahdelle, hyvien elämänedellytysten maaseutukylään. Oman kodin rakentaminen järjestyi Eveliinan ukin vanhalle kotitilalle Eveliinan vanhempien naapuriin. Koulun merkitys kylän vetovoimatekijänä on Salomaan mukaan tärkeä: koulu sekä pitää nykyiset asukkaat kylällä että houkuttelee uusia. Tulijoille olisi tilaa, nyt kun uusia tontteja on kaavoitettu. Siinä on satumaailman tuntua, kun saa seurata olohuoneen ikkunasta kauriiden kulkua takapihan ensilumessa.

Eveliina Salomaalle (vas.) kyläkoulu oli sukujuurien ohella tärkein muuton syy Mattisenlahdelle.

Katja Kinnusen (oik.) mukaan ihmisten hakeutumista maaseudulle voisi tukea koulun ohella myös

esimerkiksi yrityselämän synnyttämisellä.
 

Kahden kylän kohtauspaikka

Kyläyhdistys on Mattisenlahdella kahden, rinnakkain elävän kylän yhteinen. Mattisenlahti-Puromäen kyläyhdistys perustettiin vuonna 2009 ja sen tehtäväksi asetettiin hyvinvoinnin edistäminen. Kohtaamispaikkana toimii Puromatti-kylätalo, joka emäntänsä Tarja Hirvosen mukaan on parhaimmillaan kerännyt saman katon alle 80 ihmistä. Kylätaloa ylläpidetään muun muassa vuosittaisella romunkeräyksellä. Kylätalon isännäksi ristitty talonmies Jouko Karttunen mittailee paikkaa liikuntarajoitteisia palvelevalle sisäänkäynnille. Tekeviä ihmisiä kylällä riittää; Pertti Koistinen huolehtii puolestaan siitä, että kylätaloa vastapäätä lähtevä kyläpolku ja hiihtolatu ovat käyttäjilleen kunnossa. Työtunteja ei lasketa, kun tehdään taidolla yhteistä hyvää.

Pertti Koistinen huolehtii, että kyläpolku ja hiihtolatu pysyvät käyttäjilleen kunnossa.

Vahvasta talkoohengestä on osoitus itse kylätalokin, joka rakennettiin kyläyhdistyksen perustamisvuonna 2009. Silloinen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Tschokkinen muistelee, kuinka matkailuauto seisoi kaksi kesää, kun kylätaloa tehtiin. Tschokkisella elämänmakuisia muistoja liittyy kylätalon ohella myös kyläkouluun, jonka mies kävi vuosina 1945-1953. Myöhemmin koulun ovat käyneet hänen ja vaimonsa Tertun neljä lasta. Koulumuistot yhdistävät perheitä ja kyläläisiä sukupolvesta toiseen, vaikka ajat ovatkin muuttuneet: omat eväät ovat vaihtuneet ilmaiseen kouluruokaan, kalareissut kännyköihin ja karttakeppi keskusteluun. Nykyisten pienten koululaisten kohdalla Tschokkisia huolestuttaa Mattisenlahden tien huono kunto ja liian korkeat ajonopeudet.

Ossi ja Terttu Tschokkisen matkailuauto seisoi aikoinaan kaksi kesää, kun kylätaloa rakennettiin talkoovoimin.

Kahvia ja pullaa pidemmälle

Puromatti-kylätaloa vastapäätä toimii neljättä kesää matkailutila Ollilan tupa. Kävijöitä on koronakevään jälkeen ollut yrittäjä Kari Kuisman mukaan ennätysmäärä, mistä kertoo heinäkuussa tehty kaksinkertainen myynti edellisvuoteen nähden. Yritys tarjoaa asiakkailleen kahvio- ja majoituspalveluita sekä tilavuokrausta, lisäksi idyllisessä pihapiirissä sijaitsevat näyttelytila, museo ja kirpputori. Kotieläimet juttelevat.

Ollilan tuvan päärakennus toimi sotien aikaan osuuskauppana. Yrittäjä Kari Kuisma on rakentanut

Ollilan tuvan maaseutumiljöötä  mennyt ja tuleva mielessään.

Ollilan tupa toivottaa vieraita tervetulleeksi ympäri maailman. Ulkomaalainen turisti etsii elämystä niityllä viltillä lampaat vieressään. Kiireinen yrittäjä toivoo, että myös kotimaanmatkailija malttaisi lomallaan kunnolla pysähtyä. Eri toimijoiden yhteistä kehityspanosta kaivattaisiin ratkaisemaan se tuhannen taalan kysymys, kuinka turisti saadaan pysymään alueella useamman päivän. On ajateltava kahvia ja pullaa pidemmälle.

Teksti: Jonna Nupponen

Kuvat: Samuli Longi
 

Katso myös YouTubesta: Viikon Kylä: Mattisenlahti