Jo 50 vuotta kyläläisten talkoilla tehty Ahmanhiihto
Ahmanhiihdon talkoolaisia vuonna 2025.
Ahmovaara on kylä Pohjois-Karjalassa Juuan kunnassa ja postinumeroalueella 83950 asuu noin 400 vakinaista asukasta. Alue muodostuu monesta pienestä kylästä: Ahmovaara, Tuopanjoki, Kopravaara, Ryynäskylä, Halolanpää, Kelosuo. Noin 10 km:n päässä on kansallismaisemastaan kuuluisa Koli, joka kuuluu Lieksan kaupunkiin. Kolin seudulla, johon voi lukea myös osia Polvijärven kunnan alueesta, asuu n. 800 henkilöä ja lisäksi alueella vaikuttavat monipaikkaiset asukkaat ja matkailijat/mökkiläiset.
(Lähde Paavo – Tilastokeskuksen avoin tietokanta https://stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot/paavo.html )
Idea alkuunsa Puntarihiihdosta
Ahmanhiihto sai alkunsa taksiautoilija Jaakko Turusen ideasta hänen käytyään hiihtämässä Puntarihiihdon vuonna 1973. Idea esiteltiin urheiluseuran Ahman Pojat ry (perustettu jo vuonna 1957) ja Kolin hotellin johdolle. Olisiko tässä ideaa vaarojen maisemiin? Idea hyväksyttiin heti ja Ahmanhiihto-nimen ehdotti silloinen Ylä-Kolin hotellinjohtaja. Idean esityksestä meni muutama kuukausi ja maaliskuussa vuonna 1974 hiihdettiin jo ensimmäinen Ahmanhiihto.
Latureitti ei ole paljon muuttunut ja se kulkee nykyisin Ahmovaaran kautta Kopravaaraan ja Kolille sekä pidempi lenkki Loma-Kolin kautta. Alussa latupohja oli hiihdetty perheiden talkoovoimin umpihankeen. Ladun kävi hotellin moottorikelkalla avaamassa Sakari Siponen, joka edelleenkin avaa reittejä poikansa kanssa. Ensimmäiseen hiihtoon osallistui 150 hiihtäjää tai ainakin lippuja myytiin sen verran. Lippuja Ylä-Kolilla myynyt Irma Pääkkönen (Ahman Pojat ry:n perustajajäsen) kertoo myyneensä parkkipaikalla 1,50mk lippua kaikille vastaan tulleille ja osa lienee mennyt kuitenkin laskettelemaan.
Leppoisuudestaan tietty ja tunnettu
Ahmanhiihtoa on alusta asti mainostettu ”Älähän hättäile” -laturetkeksi ja kehuttu Suomen kauneimmaksi. Numerolappuja ei edelleenkään näy, reittejä voi valita 10-53 km väliltä. Jotkut himohiihtäjät vetävät pisimmän lenkin samana päivänä kahteen kertaan. Tunnelmaa hiihdoissa on riittänyt, kaikkien talkoolaisten ja taukopaikkojen henkeä kehuttu ja kiitelty parhaaksi hiihdon onnistumisen takeeksi. Mainittakoon, että yksi huoltopiste, Jero, lähellä Ylä-Kolia on ollut koko hiihdon ajan eli 50 vuoden ajan Mauno ”Manu” Hiltusen johtama.
Siposet (Sakarin johdolla) ja Simoset (Pekan ja nyt Petrin johdolla) ovat myös olleet mukana alusta saakka koko suvun voimin. Molemmilla suvuilla on menossa mukana jo 4. sukupolvi.
Ahmanhiihdossa on leppoisan hiihtelyn lomassa voinut lukea ladun varteen sijoiteltuja mietelauseita ja kuulla tarinointia taukopaikoilla ja jutustella nuotiolla. Ahmanhiihdossa voi kiivetä vaaroja ylös, ylös, ylös… loputtomiin ja laskea mäkeä alas, alas, alas… eikö se jo lopu? Ahmanhiihdossa voi ihailla vaarojen tykkilumisia maisemia kirkkaassa auringonpaisteessa tai taivaltaa itsensä ylittäen kaikkensa antaneena tihkusateessa.
Tästä inspiroituneena kuvanveistäjä Kain Tapper suunnitteli 10-vuotisjuhlahiihtoon juhlamitalin vuonna 1983. Erilaisia kunniakirjoja on hiihtäjille jaettu; 10 kertaa hiihtäneille annetaan Vaaraneuvoksen arvonimi ja kunniakirja, 20 kertaa hiihtäneille Ylivaaraneuvoksen arvonimi, 30 kertaa Vaarojen Valtias -arvonimi ja 40 kertaa Vaarojen Kuningas -arvonimi.
Koko kylän juttu
Hiihto on jouduttu perumaan kaksi kertaa, toinen lumenpuutteen ja vesisateen vuoksi vuonna 2014 ja koronan takia vuonna 2021. Vuosien varrella hiihtäjämäärät lisääntyivät ja nimekkäitäkin hiihtäjiä ladulla on nähty. Vuonna 1980 hiihtäjämäärä ylitti 1000 henkilöä (tarkka määrä 1226) ja kahden tuhannen ylitys ja ennätys saavutettiin vuonna 1984 (tarkka määrä 2021). Tämä tarkoitti myös talkoolaisten määrän nousua ja parhaimpina vuosina laturetken hyväksi töitä teki 100-120 henkilöä.
Nyt hiihtäjämäärä on vakiintunut 600-700 välille ja talkoolaisia on 60-80. Huomioiden Ahmovaaran kylän pienuuden, voidaan sanoa Ahmanhiihtoon osallistuneen koko kylän ja seutukunnan. Nykyisin talkoisiin osallistuu paljon myös paikkakunnalta poismuuttaneita uskollisia ”ahmanpoikia”. Ahmanhiihto on koko kylä juttu!
50. Ahmanhiihto
50. Ahmanhiihto oli lähellä siirtyä vuodella eteenpäin lumitilanteen takia. Se kuitenkin voitiin järjestää siten, että Räsävaara-Ahmovaara väli jäi pois. Tämä tiesi tosihiihtäjille peräti 73 kilometrin koko lenkkiä ja sellaisia hiihtäjiä ja jopa yli 100 km hiihtäneitä löytyi tämän vuoden juhlahumussa. Kaiken kaikkiaan Ahmanhiihtoon osallistui 539 hiihtäjää, joka on erittäin hyvä saavutus sää huomioiden.
Tänä vuonna oli mahdollista myös valloittaa Ahmanhiihto 50. kerran ja saavuttaa Vaarojen Ahma -titteli. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta talkoolaisten joukosta löytyi kaksi 50 vuotta mukana ollutta ja heidät nimettiin vuoden 2025 Vaarojen Ahmaksi: Sakari Siponen ja Mauno Hiltunen.
50. Ahmanhiihtoon valmistautumisen sai aloittaa FB_Ahmanhiihto sivuilla, kun siellä julkaistiin 49 päivän ajan Ahmanhiihdon historiaa idealla vuosi/päivä. Juhlapaikkana ja ensimmäistä kertaa huoltopisteenä toimi monikäyttötalo Ahmovaarassa, joka on rakennettu talkoovoimin koko Kolin Seudun liikunta- ja kulttuuripaikaksi. Talolla oli esillä Ahmanhiihdon historiaa niin valokuvin, digiesitysten kuin koko 50 vuoden ajan lehtileikkeiden ja esineistön kautta.
Kirjoittaja ja kuvat: Sirpa-Liisa Pääkkönen, 50. Ahmanhiihto-juhlahiihdon viestintävastaava
https://ahmanhiihto.fi/ ja https://www.facebook.com/Ahmanhiihto/
Kuvat
Palkitut Sakari Siponen, Sauvo Hiltunen ja Mauno Hiltunen .
Innokkaita talkoolaisia 2025.
Talkoolaisia vuonna 2025.