08.06.2015

Tuhat pohjoiskarjalaista yhdistystä sai viime vuonna kunnilta avustusta toimintaansa

Pohjois-Karjalan kunnat myönsivät vuoden 2014 aikana maakunnan yhdistyksille kaikkiaan 6,7 miljoonaa euroa erilaisten avustusten ja kumppanuussopimusten muodossa. Avustuksia maakunnassa sai noin tuhat yhdistystä. Tämä käy ilmi ”Kunnat & yhdistys -Avustukset ja yhteistyö Pohjois-Karjalassa 2014” -selvityksestä, jonka Pohjois-Karjalan Kylät ry on koonnut osana JAKE-järjestöhanketta. Selvitys on ensimmäinen kattava yhteenveto kuntien järjestöyhteistyöstä Pohjois-Karjalassa.
Kuva tulossa

Pohjois-Karjalan kunnat myönsivät vuoden 2014 aikana maakunnan yhdistyksille kaikkiaan 6,7 miljoonaa euroa erilaisten avustusten ja kumppanuussopimusten muodossa. Avustuksia maakunnassa sai noin tuhat yhdistystä. Tämä käy ilmi ”Kunnat & yhdistys -Avustukset ja yhteistyö Pohjois-Karjalassa 2014” -selvityksestä, jonka Pohjois-Karjalan Kylät ry on koonnut osana JAKE-järjestöhanketta. Selvitys on ensimmäinen kattava yhteenveto kuntien järjestöyhteistyöstä Pohjois-Karjalassa.

”Tukien perustaso maakunnassa on silti melko vaatimaton, ottaen huomioon yhdistyksien tuottaman ja ylläpitämän toiminnan. Avustukset ja kumppanuussopimukset ovat monen pienen yhdistyksen kivijalka,” muistuttaa kyläasiamies Tuomo Eronen.

Eri kuntien tukimalleissa ja -tasoissa on suuria eroja. Esimerkiksi suurimmat yleisavustukset jaettiin Joensuussa ja Lieksassa, joissa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattiin huomattavan suuria avustuksia. Kolmantena tuli Kontiolahti. Kylätoimintaa tukevien kuntien joukosta kärkeen nousivat Joensuu, Ilomantsi ja Kitee.

Kuntien myöntämien tukien suoraa vertailua hankaloittavat muutamat poikkeuksellisen suuret kumppanuussopimukset, jotka nostavat tukien kokonaissummaa. Toisaalta on myös paljon kumppanuussopimuksia, joissa rahaa ei siirretä lainkaan; yhdistykset saavat hyödyn esimerkiksi ilmaisina toimitiloina. Tietojen kokoaminen paljasti myös, kuinka vaikea kuntien on itsekään hahmottaa monista puroista muodostuvaa järjestöyhteistyön kokonaisuutta.

”Kuntien näkökulma järjestöyhteistyöhön näyttää vaihtelevan paljon. Yhdistysmyönteisimmissä kunnissa kehitetään aktiivisesti kumppanuutta järjestökentän kanssa, kun taas suuressa osassa kunnista toimitaan hyvin perinteisen kaavan mukaan,” Eronen toteaa.

Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi raportista löytyvät myös tiedot kuntien järjestöyhteistyöhön liittyvästä foorumitoiminnasta ja toimitiloista.

Juuri valmistunut raportti on laadittu JAKE - Järjestö -ja kansalaistoiminnan kehittämishankkeessa, ja sitä on tarkoitus hyödyntää syksyllä ympäri maakuntaa järjestettävissä ”Hyvinvointihytinöissä”. Raporttia on myös hyödynnetty juuri valmistuneen maakunnan yhdistysohjelman valmistelussa.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.jake-hanke.fi.