Kymmeniä kyläkummeja Pohjois-Karjalaan
Marja-Leena Malinen (vas.) ja Emmi Pennanen ilmoittautuivat kyläkummeiksi. Kuva: Riitta Ryynänen
Pohjois-Karjalan Kylät on koonnut kyläkummeja vuoden 2025 aikana eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Tarkoitus on saada aiempaa järjestelmällisempi kokoelma ihmisiä, jotka voivat olla tietolähteenä, turvana ja tukena kunnissa aikaansa viettäville monipaikkaisille ihmisille sekä uusille tuleville maallemuuttajille.
Pohjois-Karjalan Kylien toiminnanjohtaja Maarit Hämäläinen-Koljonen on kiertänyt keväästä 2025 lähtien Pohjois-Karjalan kaikki 13 kuntaa ja herätellyt niin kuntien johtoa ja luottamushenkilöitä kuin kylienkin ihmisiä kyläkummiasiaan. Tulta on idea ottanut tähän mennessä etenkin Rääkkylässä, Juuassa, Nurmeksessa, Lieksassa, Ilomantsissa ja Kiteellä.
Hämäläinen-Koljonen päättää esittelykierroksen potentiaalisille kyläkummeille loppuvuoden aikana – Kesälahden Sovintolassa kyläkummiutta hän esitteli kylä- ja etätyöillassa 7. lokakuuta 2025.
”Kyläkummeja on tulossa siis ainakin puoleenkymmeneen kuntaan eri puolille maakuntaa, ja mukana kussakin kunnassa on kolmesta yli kymmeneen ihmistä”, Hämäläinen-Koljonen kertoo.
Hän jatkaa, että kyläkummiksi ehtii ilmoittautua ja hakeutua myöhemminkin, eli kyläkummihaku ei pääty vuoteen 2025.
”Olemme Pohjois-Karjalan kylissä jo päättäneet, että otamme kyläkummit yhdeksi toimintamuodoksemme. Yhdistys haluaa olla kyläkummien kanssakulkija ja toiminnan koordinaattori koko maakunnan tasolla.”
Kyläläiset auttaneet aina
Pohjois-Karjalan Kylien kyläkummityö kuuluu yhtenä pilottina Monipaikkainen Pohjois-Karjalan – Potentiaalipuheista tekoihin -hankkeeseen, jota johtaa Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa vuoden 2025 ajan.
Pohjois-Karjalan Kylien lisäksi omissa piloteissaan toimivat Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys Ilomantsista sekä Kiteen ja Nurmeksen kaupungit. Kiteen projekti on luonut uusia etätyötiloja, Nurmes kartoittaa monipaikkaisten osaamista ja työmahdollisuuksia paikkakunnalla, ja Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys kehittää monipaikkaisuuteen liittyvää viestintää. Monipaikkaisten Pohjois-Karjala – Potentiaalipuheista tekoihin -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Hämäläinen-Koljosen mukaan kyläkummius ei ilmiönä ole uusi keksintö.
”Kylissä asuvat ihmiset ovat vuosikymmeniä auttaneet ja neuvoneet muualta tulevia asukkaita, kuten kesämökkiläisiä. Valtakunnallinen Suomen Kylät ry on kehittänyt kyläkummiutta puolenkymmenen vuoden ajan.”
Kesälahden kyläillassa oli parikymmentä ihmistä kuulolla monipaikkaisuudesta, Kiteen etätyöpisteistä sekä kyläkummiudesta. Kuva: Riitta Ryynänen
Kunnilla ratkaiseva rooli
Nettiyhteydellä Kesälahden tilaisuuteen osallistunut kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä kertoo, että kyläkummitoimintaa on tähän mennessä ollut muun muassa Hämeessä ja Pohjanmaalla.
”Kyläkummit, muuttoagentit ja muuttokummit ovat maaseudun sisäänheittäjiä. He ovat oppaita ja tietolähteitä. Kyläkummeilla on olennainen merkitys myös yritystoiminnan ja palveluntarjoajien kannalta, koska he levittävät tietoa esimerkiksi sähkömiehistä, auraajista tai polttopuiden myyjistä. Kyläkummien apu edistää kylien yhteisöllisyyttä, mutta vahvistaa myös koko kunnan elinvoimaa”, Niilivuo valaisee.
Niin Niilivuon kuin Hämäläinen-Koljosenkin mukaan kunnilla on tärkeä rooli kyläkummiuden edistämisessä ja monipaikkaisuuden tuomiin mahdollisuuksiin heräämisessä.
”Jos ei jossakin kunnassa tätä tajuta, pitää kylistä huudella ja herätellä viranomaisia asiaan”, Niilivuo kannustaa.
Hämäläinen-Koljonen kertoo hienona ja hauskana esimerkkinä, että Juuan kunnan elinkeinotoimi teetti ja lahjoitti paikkakunnalla mukaan lähteneille kyläkummeille omat kyläkummi-hupparit.
Kyläkummien yhteystiedot pitää jatkossa olla helposti löydettävissä kuntien ja kylien verkkosivuilla, kuten muukin monipaikkaisia opastava informaatio. Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys on kokoamassa omassa pilotissaan tietopakettimallia, josta eri kunnat voisivat muokata oman monipaikkaisten ja kesäasukkaiden infon verkkosivuilleen.
Suomen Kylien kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo osallistui Kesälahden iltaan etäyhteydellä. Kuva: Riitta Ryynänen
Kiteen alueelta 8 kyläkummia
Sovintolan kylä- ja etätyöillassa ilmoittautui Kiteen alueelta mukaan peräti kahdeksan kyläkummia. Yksi heistä, kesälahtelainen Emmi Pennanen, haluaa olla vaikuttamassa asioihin. Sama piirre on vienyt hänet viime vaaleissa uutena luottamushenkilönä Kiteen kaupunginvaltuustoon sekä sivistyslautakuntaan. Hän on myös Pro Kesälahden toiminnassa mukana.
”Minulle on sydämenasia, että ihmiset kokisivat tämän seudun kuten minä koen. Täällä olen kotonani ja tämä on paras mahdollinen paikka olla ja elää”, vuonna 2014 Kesälahdelle paluumuuttanut Pennanen kuvailee.
Hänen mielestään monipaikkaisille ja uusille muuttajille pitää saada mahdollisimman paljon tietoa ympäröivästä yhteisöstä. Fysioterapeuttina työtä tekevällä ja muun muassa uimaopettajana ja vauvauintiohjaajana toimivalla Pennasella on tarjota laajasti infoa esimerkiksi liikuntamahdollisuuksista, ja hänellä on vahvat kytkökset myös kulttuuritoimintaan.
”Sitoutumista paikkakunnalle edistää osallisuuden kokemus. Oman elinympäristön kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen mukaan tuleminen antaa todella paljon. Siitä saa kaksinkertaisen ilon: tekemisen ja osallistumisen.”
Sovintola-yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Marjaleena Malisen havainto Kesälahden kylä- ja etätyöillassa oli, että Sovintolahan on paikkana kokonaisuudessaan jo toiminut kuin kyläkummina. Sovintola on käsityön, kulttuurin, taiteen sekä yhdessä tekemisen ja viihtymisen talo Kiteen Kesälahden pitäjässä.
”Täällä Sovintolassa toimivat ja olevat ihmiset osaavat kertoa vaikkapa halkojen tekijöistä. Kävijät kysyvät paljon myös esimerkiksi uimarannoista, luontoreiteistä ja lasten leikkipaikoista.”
Teksti ja kuvat: Riitta Ryynänen, Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys
Kuvat
Kesälahden kyläillassa oli parikymmentä ihmistä kuulolla monipaikkaisuudesta ja kyläkummiudesta.
Suomen Kylien kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo osallistui Kesälahden iltaan etäyhteydellä.