12.01.2017

Yhteiskunnallinen yrittäjyys – uusi toimintamalli kylien kehittämiseen?

Elinvoimaa maaseudulle -hankkeessa on kesästä 2016 lähtien kartoitettu millä mallilla yhteiskunnallinen yrittäjyys on Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä. Kuinka yhteiskunnallinen yrittäjyys soveltuisi paikallisyhdistyksille? Meneillään oleva hanke pyrkii osaltaan edesauttamaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin käyttöönottoa tarjoamalla tietoa ja esittelemällä hyviä käytäntöjä. Lue hankkeen terveiset.
Kuva tulossa

Elinvoimaa maaseudulle -hankkeessa on kesästä 2016 lähtien kartoitettu millä mallilla yhteiskunnallinen yrittäjyys on maakunnassamme tällä hetkellä. Valtakunnallisesti nk. tunnistautuneita yhteiskunnallisia yrityksiä on Suomessa nykyisin noin 140. Yritykset tukeutuvat toiminnassaan Arvo-liittoon ja/tai Suomalaisen työn liittoon. Suomalaisen työn liiton yhteiskunnallisten yritysten rekisterin mukaan Suomessa oli vuoden 2017 alussa 112 yritystä, joille oli myönnetty yhteiskunnallinen yritys –merkin käyttöoikeus. Pohjoiskarjalaisia toimijoita tässä joukossa on kolme. Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys siis pelkkää ”pienen piirin puuhastelua”? Asiasta tehdyt selvitykset kertovat toista – esimerkiksi ETLA:n selvityksen mukaan (Kotiranta, Annu & Widgrén, Joona 2015) Suomessa on vähintään 19 000 yritystoimijaa, jotka toteuttavat liiketoiminnassaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia. Tämän tuloksen perusteella myös Pohjois-Karjalasta löytyy satoja toimijoita, jotka lukeutuvat tähän joukkoon.

Miksi siis yhteiskunnallinen yrittäjyys ei juuri näy julkisuudessa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa ylipäätään? Osittain kyse on todennäköisesti siitä, että yhteiskuntavastuulliseen arvopohjaan tukeutuvat yritykset ja muut yhteisöt eivät välttämättä tiedosta toimivansa yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallilla. Osalle toimijoista profiloituminen yhteiskunnallisena yrityksenä voi olla yhdentekevää koska tällaisen imagon ei koeta tuottavan liiketoiminnallista lisäarvoa. Toisaalta monet yritykset ja yhteisöt ovat perinteisesti tuoneet vastuullisuuttaan esille korostamalla olevansa yhteiskunnalliseen hyvään pyrkiviä ja liiketoiminnallista voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Esimerkiksi useissa kolmatta sektoria edustavissa yhteisöissä varoja pyritään keräämään juuri ja juuri sen verran, että toimintaan liittyvät kulut saadaan katettua ja työsuoritukset tehdään pääsääntöisesti talkoopohjalta.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli eroaa ”perinteisten” yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamallista siinä, että vaikka toiminta on lähtökohdiltaan arvopohjaista, toiminnan vaikuttavuuteen pyritään kestävällä liiketoiminnalla. Pyrkimyksenä on etsiä aktiivisesti ja hyödyntää tarjolle tulevat liiketoimintamahdollisuudet siten, että niistä kertyvää liiketoiminnallista tuottoa voidaan ohjata sekä perustoiminnan resurssiksi että muunlaisten tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamiseen. Yrityksen kaikkien toimintojen ei tarvitse olla liiketoiminnallisesti kannattavia, mutta koko organisaation tasolla liiketoiminnan on oltava tuloksellisesti kestävää.

Elinvoimaa maaseudulle-hanke ja Pohjois-Karjalan Kylät ry toteuttivat syksyllä 2016 yhdessä kylätoimijakyselyn. Kyselyn tuloksista on pääteltävissä, että useimpien kylien perusvarustukseen sisältyvät yhteiset kokoontumistilat ja melko yleisesti myös joitain yleiseen virkistykseen liittyviä palvelurakenteita. Lähipalvelujen täydennystarpeiden osalta keskiössä ovat erilaiset ikääntyneiden ihmisten hoivapalvelut sekä lapsille ja nuorille tarkoitetut kerhot yms. palvelut. Jotkut kylät ovat saaneet kotikunnalta apua tällaisten palvelujen järjestämisessä ja jotkut eivät. Yhteisesti suurimpana huolenaiheena kylissä vaikuttaa olevan kaikkinainen resurssien niukkuus – ei löydy aikaa, ei tekijöitä, eikä rahoitusta.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli tietyllä tavalla haastaa perinteisen ajattelumallin, jossa yhteiseksi hyväksi tehtävä pyyteetön vapaaehtoistyö nähdään ainoaksi oikeaksi tavaksi edistää esimerkiksi oman paikallisyhteisön asioita. Yhteiskunnallinen yritys ei kuitenkaan ole ”pikaratkaisu” paikallisyhteisöjen mahdollisiin kehittämisresurssiongelmiin, vaan se kannustaa toimijoita rikkomaan rajoja ja etsimään ennakkoluulottomasti ansaintamahdollisuuksia myös omaa kylää laajemman toimintaympäristön puitteissa. Toiminnasta saatujen kokemusten perusteella tarkoituksenmukaisin toteutusmalli on sellainen, että kylä- tai asukasyhdistyksen rinnalle perustetaan erillinen yritysorganisaatio – usein miten osuuskunta tai osakeyhtiö, jonka puitteissa kyläyhteisön tai useamman kylän muodostaman yhteistyöverkoston liiketoimintaa harjoitetaan.

Elinvoimaa maaseudulle-hanke pyrkii osaltaan edesauttamaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin käyttöönottoa tarjoamalla tietoa ja esittelemällä koeteltuja hyviä käytäntöjä. Maakunnalliset keskustelu- ja koulutustilaisuutemme ovat kaikille avoimia – tervetuloa mukaan!

Keijo Koskinen 
projektiasiantuntija
Elinvoimaa maaseudulle-hanke, Karelia ammattikorkeakoulu

keijo.koskinen(a)karelia.fi
p. 050 310 9438